Joo, Väinö Voionmaa eli VV oli mun faden fade ja mä funasin täs et mä voisin snadisti skribaa siitä ku nii monet tyypit on pamlannu ja skribannu siitä kaikellaista.
Mä kirjotan tällai, toivon et te ette pahastu ja et te pystytte saamaan selvän mun jutusta. VV:n stoori tulee kato nii lähelle mun henkiveivii et mä rupeen murtaan tällai, mun kotiseudun eli rakkaan stadin lengolla.
Mun fade oli Jouko, ja sen fade taas siis se kaveri, jonka kunniaks Tampereen universtaan eteen on tällätty se metallimöykky. Mun faija oli arkeologi ja se oli duunissa Kansallismuseon rahakammiossa. Se oli intendentti tai niin ku mä skidinä sanoin, indendentti.
VV:n vaimo oli Ilma. Ne meni naimisiin kai Virroilla, mistä Ilma oli kotosin, ja siellä kulki kansan suussa pitkään hoku: "Ilma Alin ja Väinö Wallin menivät naimisiin." Hieno riimi! Vuonna 1906 VV sai päähänsä vaihtaa sukunimen Voionmaaks, kun se luuli et suku tulee Gotlannista. Sehän oli historiantutkija, ja luulis, et se ois tienny, mut sillä oli kans aika vilkas mielikuvitus. Gotlannin aiempi nimihän oli suomeks Vuojonmaa. "Voionmaa" on E.N. Setälän mukaan väännös siitä. Sit on sellasii tutkijoita, jotka inttää, et Vuojonmaa ois ollu Öölanti. No, oli se sitten päivä tai öö-lanti, joka tapauksessa tollasta juttuu liikkuu.
Sit jos te ihmettelette, et miks VV innostu vaihtaan nimee, nii sukunimien vaihtaminen suomalaisiks oli muotii vuossadan alussa. VV:n kohdalla oli kyl sillai, et se ei ollu mikään porvarillinen nationalisti vaan valistunu suomalainen humanisti ja sosialisti. Suomalaisuus yhdisty sen duuneissa kansanvalistukseen, kuten aikakirjat kertoo.
Mä en koskaan tavannu VV:tä. Mut tietenkin sen ajatuksii siirty eri tavoin myös mulle. Opin, et ihmisil on sivistystahto. Kansanvalistustoiminnassa on kyse tän tahdon huomioon ottamisesta ja vaalimisesta. Se et kyse on tärkeestä asiasta, käy ilmi siitäkin et suomes on kaks sanaa jotka vastaa ruotsin folkbildningiä: kansansivistys ja kansanvalistus. Mä käytän mieluummin sanaa kansanvalistus, koska se yhdistyy semmosiin käsitteisiin kun valistusaika, Voltaire ja kumppanit. Ne on mulle tärkeitä. ¨
Mä uskon, et VV ajatteli tosissaan, et Suomesta vois tehdä sosialistisen valtion, mut muutoksen piti perustuu valistukseen eli kuten nykyään sanotaan tietotaitoon, know-howhun. VV oli siis aika moderni ajattelussaan. Sitä mä en tiedä, et miten paljon siihen vaikutti pohjoismainen tai alkuaan kai tanskalainen folkbildning-liike.
VV varmaan skoolaa limua Pietarin kanssa nyt, kun Suomen koululaiset on pärjänny nii hienosti kansainvälisessä vertailussa. Suomalaiset on saavuttanu tietotaito-tason, mikä on maailman huippuu. Otetaan jaffat sen kunniaks!
Vuoden 1918 sisällissota, valkosten rakentamat keskitysleirit, hävinneen puolen nälkään näännyttäminen, köyhien yleinen kyykyttäminen sisällissodan jälkeen oli hirveä ja onneton tapahtumasarja. VV ei ollu punasten mukana sotimassa tai organisoimassa sotaa.
VV oli hengeltään pasifisti, jos mä oon asian oikein oivaltanu. Taas on kyse vähän idealistisesta ajattelusta, joka kuitenkin perustuu järkeen, rationaalisuuteen. On mieletöntä pistää varoja semmosiin asioihin, mitkä ei edistä kansan henkistä ja ruumiillista hyvinvointii. Ihmisten poliittiset intohimot vaan tuppaa sotkeen järkevää hommien hoitoo. Ja niiden intohimojen raunioita on sit saatu sukupolvesta toiseen raivata.
1920-luvulla VV asettu punasten puolelle. Se oli aktiivi sosialidemokraatti ja kansanvalistusmies. Kun Ståhlberg halus antaa sille jonkin korkeen kunniamerkin, se kieltäyty, ilmeisesti sen takii, et kyse oli porvareiden kunniamerkistä. Meidän kodin seinällä Stadissa oli Kaarlo Juho Ståhlbergin potretti ja sen alla sen kirjotus, että tää potretti tulee korkeen kunniamerkin sijasta. Oli ne aika heppuja, noi Väiskit ja Kallet. Niil oli oma käytöskoodi.
Mä oon tsiigannu VV:tä netistä ja yleensä arviot siitä on myönteisii, mut sen raittiusintoilulle on naurettu. Me sisarukset ruukattiin skoolata, kun oltiin opittu se taito ja kun oltiin koolla. Mut me peitettiin aina VV:n seinällä riippuva taulu, ennen kun me kippisteltiin.
Mä en tiedä kuin paljon Ilma vaikutti VV:n käsityksiin, vissiin aika paljon. Mun fadenmude, siis toi Ilma, oli varsinainen raittiusintoilija. Kun kansalla oli garmee jano sodan jälkeen ja kun jätkät seiso Alkon edessä jonottamas lestii, nii Ilma meni siihen ja rupes sättiin niitä. Et ne kehtaskin viedä ruokarahat pitkäripaseen, ne oli raukkoja kun ne jätti vaimonsa selviytyyn yksin kotona. Mun täti Marjatta veti sen siitä pois.
Ne oli aika naisii noi entisajan tätiset ja mummelit, ja ne pitää ihan ehdottomasti ottaa mukaan historian kirjotuksessa.
Mä funtsaan niin, et ehkä VV ajatteli raittiustoiminnassaan, et jos vallankumous meinataan tehä ja jos halutaan rakentaa inhimillisempi valtio, ei sitä kännipäissä pysty saamaan aikaan tai sit jälki on susihukkasta, niinku se suuressa naapurimaassa monessa suhteessa sit oli. Raittiusasiaakaan ei siis saa irrottaa poliittisesta yhteydestään, sosialistisen Suomen rakentamisesta.
VV:n kohdalla ei o puhuttu useinkaan suhteesta Venäjään. Kun kerran VV oli karjalaisuuden tutkija, se oli aivan varmasti hyvin perillä venäläisestä historiantutkimuksesta ja Neuvostoliiton politiikasta. En tiedä, mitä VV jutteli Jartsevin, Stalinin lähetin, kanssa 1930-luvun lopulla. Olisko vuosien 1939-45 sodat vältetty toisenlaisella diplomatialla? Ainakaan ei voi kehuu, et suomalaispoliitikkojen Venäjän ja Neuvostoliiton tuntemus ois ollu järin korkeella tasolla. Paasikivi oli tietenkin poikkeus. Ja vaik se olikin porvari, ni mä oon digannu monii sen näkemyksii. Harva suomalainen poliitikko osas venäjää tai arvosti Venäjän kulttuuria. Ja musta semmonen on tyhmää.
Jonkinmoisen asiallisen Venäjän ja venäjän tuntemuksen pitäs kuuluu jokasen suomalaisen perustietämykseen, vallankin jos ne on päättävissä asemissa. Tämä oli VV:n kanta, minkä osottaa se, että hänet valittiin siihen delegaatioon, joka neuvotteli rauhan vuonna 1940. Ja kuten Isossa Kirjassa sanotaan: rauhantekijöiden on taivasten valtakunta. Ehkä VV tosiaan nyt kippistelee jaffaa Pietarin kanssa. Mistä sitäkään tietää? Oikeesti.
Jyvaskylan kaupunki yhdyskuntatoimi
Lisää tietoa Väinö Voionmaasta
Onpa letkeä teksti! Iskevää ja jopa "oikeaa" slangia, jonka kirjoittamiseen vain harvat pystyvät! Onnittelut!
VastaaPoistaNimimerkki "Väinö Voionmaan patsaan takana opiskellut".