Jumaluusoppia

Maailmassa on paljon hautausmaita. Niitä on eri uskontokunnilla ja niilläkin, jotka eivät usko. Mutta oletteko tulleet ajatelleeksi, että on olemassa myös jumalten hautausmaa? Kerran – ja siitä on vain vähän yli tuhat vuotta – suomalaiset palvoivat Ukko-ylijumalaa, he uskoivat Ukon saavan aikaan ukonilmat. Ahti asui vedessä. Mielikki ja Tapio elelivät metsässä, ja heillä oli Nyyrikki-niminen poika. Nuo jumalat ovat aikaa sitten menneet tuonen tuville.

Sinne ovat siirtyneet myös muinaisroomalaisten jumalat, ja niitä olikin monta: Jupiter oli niistä mahtavin, se joka ei uskonut hänen voimaansa oli barbaari tai, kuten me nyt sanoisimme, todellinen juntti. Jupiterista voi lukea historian kirjoista, mutta muuten hän on siirtynyt varjojen maille, jumalten manalaan.

Viisisataa vuotta sitten Huitzilopochtli-niminen jumala vaikutti Meksikossa. Yhtenä ainoana vuonna hänelle uhrattiin 50 000 nuorta naista ja miestä. Kuten Jeesuksen äiti Maria myös hänen äitinsä oli neitsyt. Tämä hairahtui liehakoimaan auringon kanssa, ja siitä syntyi sitten Huitzilopochtli. Kun Huitzilopochtlin tuli jano, sitä sammuttamaan tarvittiin tuhansia litroja ihmisverta. Vaan nyt hänkin, tuo aikanaan Allahin vertainen jumala, on yhtä unohdettu kuin Pekka Virtanen tai Pirkko Salminen tai kuka tahansa tavallinen edesmennyt suomalainen.

Tunnetteko Damonan, Esuksen, Drunementonin, Silvanan, Dervonesin, Adsallutin tai Devan? Onko teille tuttu Belisama, Uxellimus, Borvo, Grannos tai Mogons? Ettekö tunne heitä? He olivat kaikki jumalia, joita miljoonat ihmiset palvoivat. He päättivät ihmisten kohtaloista, heiltä rukoiltiin menestystä, ja he päästivät kaikenlaisista pinteistä.

Ihmiset raatoivat sukupolvi toisensa jälkeen rakentaakseen jumalilleen temppeleitä kivista. Jumalten tahtoa tulkitsemaan tarvittiin pappeja jos jonkinlaisia. Se, joka epäili saati pilkkasi jumalia, oli tuhon oma. Oikeauskoisten armeijat kävivät taisteluun vääräuskoisten joukkioita vastaan. Kuolleiden jumalten puolesta kuolleille rakennettiin sankarihautausmaita. Unohdus on kuitenkin koitunut noiden jumalolentojen kohtaloksi, jotka sytyttivät uhrimielen niin monissa ihmisissä.

Kuka hallitsi Niilin laaksoa aikanaan? Kuka oli se mahtava hahmo? Sutekh tietenkin. Varjojen vanki jo hänkin kuten Respeh, Anath, Ashtoreth, Nebo, Malkek, Ahtijah, Isis, Ptah, Baal, Astarte, Hadad, Dagon, Yau, Amon-Re, Osiris, Molech, Tammuz, Venus, Beltis, Nusku, Aa, Sin, Apsu, Elali. Kaikki nuo ja tuhannet muut jumalat olivat kaikkivoipia, kaikkitietäviä, kuolemattomia. Ja kaikki ne ovat nyt kuolleita.

Haluaisin, että Limperin Hilman muisto säilyisi sukupolvelta toiselle. Tehän tunnette tuon raatajan, josta Veikko Lavi teki ikimuistettavan balladin. Hilman haudalle voisi sytyttää liekin, joka palaisi samalla tavoin kuin hän raatoi: aamusta yöhön, kesät ja talvet, tuulet ja tuiskut. Ehkä ajan kuluessa voisimme järjestää sinne pyhiinvaellusmatkojakin. En vain tiedä, missä se hauta sijaitsee.