Haikulla tarkoitetaan japanilaista runoa, jossa on kolme riviä. Ensimmäisellä rivillä olevien sanojen tavumäärä on perinteisesti viisi, toisella seitsemän ja kolmannella taas viisi. Aina ei näitä ehtoja seurata eli japanilaisessakin runoudessa pätee licentia poetae, runoilijan vapaus. Ehkä kuuluisin kaikista haiku-runoista on 1600-luvulla eläneen Bashon (1644-94) laatima. Tässä haiku suomeksi - nyt hiukan eri muodossa kuin pilkkeessäni 29.11.2008:
On vanha pato,
noin se sammakko hyppää,
ja veden ääni
Haiku-runot viehättävät minua, koska niissä on vähän sanoja. Totta kyllä, ne voi lukea nopeasti, mutta hoppuilemalla jää ehkä jotain ymmärtämättä. Siis toppuutellaan. Otetaan taas yksi Bashon runo:
Luumun tuoksu
ja auringon nousussa
vuoristopolku
En saa nyt mieleeni luumun tuoksua mutta kylläkin monia muita tuoksuja, ja voisin ajatella vastaavani Basholle näin:
Kalan tuoksussa
jo kojuja suljetaan
sateinen tori.
Miten olisi: ehkä sinä joka luet tätä, voisit myös yrittää.
Pidä tauko! Keksi haiku!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit mielihyvin kommentoida blogejani. Du kan gärna lämna kommentarer på mina bloggar. You are welcome to comment on my blogs. Bonvolu, skribu notojn pri miaj blogoj.