Vuorossa
on blogi, joka käsittelee ilmausta "aha"
ja "ahaa". Ne ansaitsisivat seikkaperäisen ääntämystä
koskevan foneettisen osuuden, mutta sivuutan sen toteamalla, että
suomen kielessä on paljon muitakin vastaavia äännähdyksiä.
Esimerkiksi "ahas" esiintyy joidenkuiden puheessa.
Toiseksi, painotuserot ovat tärkeitä: aha-ilmauksessa paino saattaa
osua sekä ensi että jälkitavuun, siis "Aha" tai "aHA"
sekä mahdollisesti myös "aHAH". Vastaavasti "ahaassa"
paino on yksinomaan jälkitavulla. Sanomme "aHAA" emmekä
"Ahaa".
Nykysuomen
sanakirja vuodelta 1970 esittelee koko liudan ah-huudahdussanoja:
"ah", "aha", "ahaa", "ahah"
ja "ahas". Harmillista kyllä siinä väitetään, että
jälkitavupainotteinen "aha" eli "aHA" tarkoittaa
samaa kuin "ahaa" eli "aHAA". Tämä ei pidä
paikkaansa, kuten kohta osoitan.
Verkkosanakirjoista voi nopeasti ottaa selville, miten
suomen "ahaa" kääntyy muille kielille. (Tarkista
esimerkiksi tästä.)
Vastineita löytyy "ahaalle" mutta ei "ahalle".
Ilmeisestikin sanakirjan laatijat ovat ajatelleet, että kyse on
synonyymeista. Kahta poikkeusta lukuun ottamatta vastineet
kuulostavat samoilta kuin suomen oma ilmaus. Yksi poikkeus on
ranska, jossa "ahaa" voidaan ilmaista myös lausahtamalla
"tiens". Toinen poikkeus on venäjä, jossa /h/ muuttuu
/g/:ksi, siis "aga".
"Tiens" vaikuttaa olevan
sangen sopiva "ahaan" vastine, sillä em. lähteen mukaan
se ilmaisee yllätystä, ihmetystä, ällistystä ja epäuskoa. Sitä
käytetään ilmauksen "s'il vous plaît" (suomeksi
"olkaa hyvä") arkisena vaihtoehtona. Sen voi suomentaa myös
sanoilla "jopas" ja "jopas jotakin".
Minua
kiinnostaa "aha" ja "ahaa" muustakin kuin vain
pelkästä kielellisestä syystä. Olen tuumaillut, että ehkä niitä
voisi käyttää eräänlaisina testisanoina. Katsotaanpa esimerkkejä, joissa tiettyyyn
väitteeseen vastataan joko "Aha", "aHA" tai
"aHAA".
Väite
1: Miehet sopivat johtajiksi yhtä hyvin kuin naiset.
Vastaus
2a: Aha.
Vastaus
2b: aHA
Vastaus
2c: aHAA
Yritän
tulkita vastaukset luonnehtimalla, mitä vastaaja luultavasti
ajattelee.
2a:
"Tuon olen kuullut ennenkin."
2b:
"Niinhän sinä väität, mutta minusta se kuulostaa kummalliselta/typerältä."
2c:
"Ihanko totta? Kerropa lisää!"
Samantapaisia
tulkintoja herättää seuraava väite:
Väite
3: Ei-eurooppalaisten ihmisten maahanmuuttoa tulisi rajoittaa.
Vastaus
4a: Aha.
Vastaus
4b: aHA
Vastaus
4c: aHAA
Entä
tämä väite:
5:
Bensiinillä kulkevien autojen määrää pitää vähentää.
Luulenpa,
että vitos-väitteeseenkin annettavat vastaukset noudattavat samaa
kaavaa.
Vastaus 6a: "Aha, noinhan ne ympäristöintoilijat esittävät."
Vastaus 6b: "aHA, miten sinä voit noin väittää. Milläs me sitten
liikumme, kun emme saa käyttää omia autojamme?"
Vastaus 6c: "aHAA, kuulostaa mielenkiintoiselta. Miten sinä olet
ajatellut vähentää bensakäyttöisten autojen määrää?"
Ja mitä
tuo testi sitten todistaa? Se osoittaa ensinnäkin, että
aha(a)-ilmauksissa on paljon voimaa. Ne ovat lyhyitä ja
sisällökkäitä lausahduksia. Niitä ei voi kääntää tavallisten
sanojen lailla kuten "pöytä", englanniksi "table"
tai "desk", ja "syödä", ruotsiksi "äta"
jne. Ahaa-ilmauksilla on tästä huolimatta kuitenkin melko kiinteä
merkitys, joka kytkeytyy läheisesti kulloiseenkin esitysyhteyteen. Niitä ei voi käyttää kaikissa tilanteissa. Jos joku kysyy esimerkiksi ikää, "ahattelu" vaikuttaa oudolta:
A: "Minkä ikäinen sinun esikoisesi on?"
B: "Ahaa!"
A: "Minkä ikäinen sinun esikoisesi on?"
B: "Ahaa!"
(Toki voimme aina rakentaa tilanteita, joihin moinen ilmaus sopii. Jätän tämän kotitehtäväksi teille, hyvät lukijani.)
Toisekseen
tuntuu siltä, että vaikka meillä onkin jos jonkinlaisia
mielipiteitä, vastaamme niihin aika harvoilla tavoilla: olemme
puolueettomia, kielteisiä tai myönteisiä toisten esittämiä ajatuksia
kohtaan. Tietenkin reagointitapojemme voimakkuus vaihtelee, sillä
saatamme antaa enemmän tai vähemmän kielteisen tai
myönteisen vastauksen toisten väittämiin.
"Aha"
ja "ahaa" eivät ole turhia sanoja. Päinvastoin, me
tarvitsemme niitä, kun olemme tekemisissä keskenämme. Pieni
(ja sangen epätieteellinen) testimme paljasti, miten suhtautumistapamme rakentuvat. Reagointitapojen tyyppejä on melko vähän. Meillä on
enemmän mielipiteitä kuin tapoja reagoida niihin.
Jos haluat jatkaa tämän artikkelin raiteilla, voit pistäytyä Aha-juna-asemalla tästä. Sillä on oma tienviittakin kuten allaoleva kuva osoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit mielihyvin kommentoida blogejani. Du kan gärna lämna kommentarer på mina bloggar. You are welcome to comment on my blogs. Bonvolu, skribu notojn pri miaj blogoj.