22.12.12

Aha, ahaa


Vuorossa on blogi, joka käsittelee ilmausta "aha" ja "ahaa". Ne ansaitsisivat seikkaperäisen ääntämystä koskevan foneettisen osuuden, mutta sivuutan sen toteamalla, että suomen kielessä on paljon muitakin vastaavia äännähdyksiä. Esimerkiksi "ahas" esiintyy joidenkuiden puheessa. Toiseksi, painotuserot ovat tärkeitä: aha-ilmauksessa paino saattaa osua sekä ensi että jälkitavuun, siis "Aha" tai "aHA" sekä mahdollisesti myös "aHAH". Vastaavasti "ahaassa" paino on yksinomaan jälkitavulla. Sanomme "aHAA" emmekä "Ahaa". 
 
Nykysuomen sanakirja vuodelta 1970 esittelee koko liudan ah-huudahdussanoja: "ah", "aha", "ahaa", "ahah" ja "ahas". Harmillista kyllä siinä väitetään, että jälkitavupainotteinen "aha" eli "aHA" tarkoittaa samaa kuin "ahaa" eli "aHAA". Tämä ei pidä paikkaansa, kuten kohta osoitan. 
 
Verkkosanakirjoista voi nopeasti ottaa selville, miten suomen "ahaa" kääntyy muille kielille. (Tarkista esimerkiksi tästä.) Vastineita löytyy "ahaalle" mutta ei "ahalle". Ilmeisestikin sanakirjan laatijat ovat ajatelleet, että kyse on synonyymeista. Kahta poikkeusta lukuun ottamatta vastineet kuulostavat samoilta kuin suomen oma ilmaus. Yksi poikkeus on ranska, jossa "ahaa" voidaan ilmaista myös lausahtamalla "tiens". Toinen poikkeus on venäjä, jossa /h/ muuttuu /g/:ksi, siis "aga". 

"Tiens" vaikuttaa olevan sangen sopiva "ahaan" vastine, sillä em. lähteen mukaan se ilmaisee yllätystä, ihmetystä, ällistystä ja epäuskoa. Sitä käytetään ilmauksen "s'il vous plaît" (suomeksi "olkaa hyvä") arkisena vaihtoehtona. Sen voi suomentaa myös sanoilla "jopas" ja "jopas jotakin". 
 
Minua kiinnostaa "aha" ja "ahaa" muustakin kuin vain pelkästä kielellisestä syystä. Olen tuumaillut, että ehkä niitä voisi käyttää eräänlaisina testisanoina. Katsotaanpa esimerkkejä, joissa tiettyyyn väitteeseen vastataan joko "Aha", "aHA" tai "aHAA". 
 
Väite 1: Miehet sopivat johtajiksi yhtä hyvin kuin naiset.
Vastaus 2a: Aha.
Vastaus 2b: aHA
Vastaus 2c: aHAA
Yritän tulkita vastaukset luonnehtimalla, mitä vastaaja luultavasti ajattelee.
2a: "Tuon olen kuullut ennenkin."
2b: "Niinhän sinä väität, mutta minusta se kuulostaa kummalliselta/typerältä."
2c: "Ihanko totta? Kerropa lisää!"

Samantapaisia tulkintoja herättää seuraava väite:
Väite 3: Ei-eurooppalaisten ihmisten maahanmuuttoa tulisi rajoittaa.
Vastaus 4a: Aha.
Vastaus 4b: aHA
Vastaus 4c: aHAA

Entä tämä väite:
5: Bensiinillä kulkevien autojen määrää pitää vähentää.
Luulenpa, että vitos-väitteeseenkin annettavat vastaukset noudattavat samaa kaavaa.
Vastaus 6a: "Aha, noinhan ne ympäristöintoilijat esittävät."
Vastaus 6b: "aHA, miten sinä voit noin väittää. Milläs me sitten liikumme, kun emme saa käyttää omia autojamme?"
Vastaus 6c: "aHAA, kuulostaa mielenkiintoiselta. Miten sinä olet ajatellut vähentää bensakäyttöisten autojen määrää?"

Ja mitä tuo testi sitten todistaa? Se osoittaa ensinnäkin, että aha(a)-ilmauksissa on paljon voimaa. Ne ovat lyhyitä ja sisällökkäitä lausahduksia. Niitä ei voi kääntää tavallisten sanojen lailla kuten "pöytä", englanniksi "table" tai "desk", ja "syödä", ruotsiksi "äta" jne. Ahaa-ilmauksilla on tästä huolimatta kuitenkin melko kiinteä merkitys, joka kytkeytyy läheisesti kulloiseenkin esitysyhteyteen. Niitä ei voi käyttää kaikissa tilanteissa. Jos joku kysyy esimerkiksi ikää, "ahattelu" vaikuttaa oudolta:
A: "Minkä ikäinen sinun esikoisesi on?"
B: "Ahaa!"
(Toki voimme aina rakentaa tilanteita, joihin moinen ilmaus sopii. Jätän tämän kotitehtäväksi teille, hyvät lukijani.) 

Toisekseen tuntuu siltä, että vaikka meillä onkin jos jonkinlaisia mielipiteitä, vastaamme niihin aika harvoilla tavoilla: olemme puolueettomia, kielteisiä tai myönteisiä toisten esittämiä ajatuksia kohtaan. Tietenkin reagointitapojemme voimakkuus vaihtelee, sillä saatamme antaa enemmän tai vähemmän kielteisen tai myönteisen vastauksen toisten väittämiin.

"Aha" ja "ahaa" eivät ole turhia sanoja. Päinvastoin, me tarvitsemme niitä, kun olemme tekemisissä keskenämme. Pieni (ja sangen epätieteellinen) testimme paljasti, miten suhtautumistapamme rakentuvat. Reagointitapojen tyyppejä on melko vähän. Meillä on enemmän mielipiteitä kuin tapoja reagoida niihin.

Jos haluat jatkaa tämän artikkelin raiteilla, voit pistäytyä Aha-juna-asemalla tästä. Sillä on oma tienviittakin kuten allaoleva kuva osoittaa.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit mielihyvin kommentoida blogejani. Du kan gärna lämna kommentarer på mina bloggar. You are welcome to comment on my blogs. Bonvolu, skribu notojn pri miaj blogoj.