Pasifistin mietteitä Suomen armeijan juhlapäivänä

Suomen armeija kutsuu itseään ”puolustusvoimiksi”. Sillä on iso ja hyvin hoidettu sivusto Internetissä, josta saa monenlaista armeijaan ja asepalveluun liittyvää tietoa. Sivustolla todetaan Asevelvollisuuslakiin viitaten, että ”jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen”. Naiset pääsevät asepalveluun niin halutessaan kuitenkin edellyttäen, että he ovat Suomen kansalaisia, 18 – 29 vuoden ikäisiä ja terveitä. Asepalvelun suorittaneet ovat asevelvollisia suurimman osan aikuisikäänsä, 18:nnesta ikävuodesta 60-vuotiaiksi.


Sivuston ”Erityistapaukset”-otsikon alla kerrotaan aseettomasta palvelusta, siviilipalvelusta sekä Jehovan todistajien asemasta. Tähän uskonlahkoon kuuluvat voidaan hyväksyttyjen lykkäysten jälkeen täysin vapauttaa asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana. Huomiotani kiinnittää, että sivun kuvaksi on valittu maastopukuinen sotilas, jolla on Suomen armeijan kokardi karvalakkinsa lipassa ja joka tähtää sormillaan jonnekin. Tämä kuva on varmaan valittu epähuomiossa: me pasifistit emme ota päähämme armeijan kokardilla koristettua karvalakkia emmekä kiusallakaan tähtää ketään.

Varusmiespalveluaika on ilman erikoiskoulutusta 180 päivää, vaativien taitojen oppimista varten 270 päivää sekä vaativimpiin tehtäviin kuten upseeriksi kouluttautumista varten 362 päivää. Tämä on yhtä pitkä aika kuin se, jonka minä vietin siviilipalvelumiehenä yhdessä suljetussa laitoksessa. Kun lyhin asepalveluaika on puolta lyhyempi, on siviilipalvelun kestoa pidettävä rankaisuna.

Siviilipalvelun suorittaminen laitoksessa ei vaatinut minulta erikoistaitoja eikä myöskään antanut  niitä minulle: opin nopeasti yövahdin tehtävät ja maatyöt kuten perunoiden noukkimisen syksymmällä. Laitoksesta päästessäni en osannut ampua enkä komentaa muita yhtään sen paremmin kuin sinne joutuessanikaan. Muutaman asian jaoin armeijan suorittaneiden ikätovereitteni kanssa: sain päivärahaa, kuittasin lainaksi armeijan asusteita – niissä ei ollut armeijan kokardeja – ja palveluajan päättyessä olin ulkomaanpassin onnellinen omistaja. Passin avulla saatoin matkustaa niin halutessani pois Suomesta. (Siviilipalvelusta nykyään, ks. tästä.)

Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta saamani tiedon mukaan varusmiespalveluksessa on noin 80 prosenttia miesikäluokasta. Suomella onkin Euroopan suurimpiin kuuluva 350 000 sotilaan reserviläisarmeija. Suomen armeijan miesmäärä on yli kaksi kertaa muiden Pohjoismaiden asevoimien yhteenlaskettu vahvuus. Supistuksia tähän määrään on tehty 1990-luvulta lähtien, mutta sekä armeija että enemmistö kansanedustajista haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja kouluttaa koko ikäluokan. Suomessa ei mentäne Ruotsin tapaiseen järjestelmään, joka paraikaa on muuttumassa yleisestä asevelvollisuusarmeijasta ammattiarmeijaksi. Muutoksen on määrä olla selvä vuonna 2019, mutta koko ajan kuuluu puhetta, että prosessi käy liian kalliiksi.

Armeijoiden merkitystä on turha kieltää. Ne pitävät osaltaan yllä poliittista tilannetta maan päällä ja myös avaruudessa, jonne tietyt sotilasmahdit ovat jo siirtäneet kalustoaan. Armeijoiden lakkauttaminen ei ole realismia edes pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa yksikään puolue ei kannata armeijan lopettamista. Vasemmistopuolue kuuluttaa sosialistisuuttaan mutta ei pasifistisuutta. Tuo muutoshakuinen puolue on jo poistetun yleisen asevelvollisuuden kannalla. Myöskään kristillisdemokraatit eivät ole pasifistisen rauhan puolue, jos joku nyt niin kuvitteli. (Kristinuskon suhteesta väkivaltaan, ks. Matteus 5:21-25 ja Matteus 10: 34-36.)  

Mutta onko toisenlainen maailma mahdollinen, semmoinen jossa emme uhkailisi toisiamme kättä pidemmällä tai, biokemiallisista aseista puheen ollen, kättä pienemmällä? Realistinen vastaus on, että maailmasta on tulossa yhä parempi paikka elää. En käy tässä saarnaamaan Uudesta Uhkeasta Maailmasta, jääköön se hupsujen huxlien tehtäväksi, vaan kehotan kaikkia lukemaan Steven Pinkerin kirjan The Better Angels of our Nature. Tuon maailmankuulun tiedemiehen mukaan olemme siirtymässä yhä rauhanomaisempaan maailmaan. Näin on vaikka juuri tälläkin hetkellä todistamme kauheuksia kuten siviiliväestön joukkomurhia Syyriassa.

En aseta toivoani paremmasta maailmasta mihinkään uskonlahkoon, en hyvää tarkoittaviin maailmanparantajiin, en edes pelkästään meihin pasifisteihin. Asetan uskoni meihin, erilaisiin ihmisiin. Taloudellisen turvallisuuden, yhteiskuntien toimivuuden ja koulutustason kasvaessa saamme aikaan yhä paremman maailman. Olemme matkalla sinne myös tänä Suomen armeijan juhlapäivänä ja marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä.

Tulevaisuuden maailmassa ei varmaankaan vallitse mikään yleinen tai pysyvä rauhantila. Se ei ole paratiisi. Mutta tulevaisuuden maailmakin on toivottavasti ihmisten maailma. Siinä maailmassa saamme yhä paremmat mahdollisuudet näyttää, mihin homo sapiens sapiens, tämä sangen viisas ihminen, oikein pystyy. Me pystymme paljoon, hyvässä ja pahassa. Suotakoon, että hyvät voimat, the better angels of our nature, kuten presidentti Lincoln asian ilmaisi, pääsevät voitolle yhä useammin. Puhtia siis puuhiimme ja riemua rintaamme! Parempi tulevaisuus on edessäpäin.




PS. Kirjoitettuani edellä olevan tekstin jouduin lisälähteitä hakiessani sivustoon, jossa on Venäjän asevoimien komentajan, kenraali Nikolai Makarovin äskettäinen puhe suomalaiselle kuulijakunnalle. Ks. tästä. Huomaan, että sitä on kommentoitu Suomen julkiviestimissä aika lailla. Minulla ei ole riittävästi tietoa sen asianmukaiseen käsittelemiseen. 

Pasifistin kommenttina totean, että oikeastaan me emme elä rauhan vaan sodattomuuden tilassa omassa maailmankolkassamme. Armeijat luovat sodanuhkan, ja se on saatava poistettua kaikkialta maailmasta. Tehtävä on giganttinen, ja juuri siksi sopiva homo sapiens sapiens-lajille. Rauhan luomiseen ei tarvita lisää kättä pidempiä tai pienempiä aseita, vaan enemmän YYA:ta eli ystävyyttä, yhteistyötä ja avun antamista sitä tarvitseville. Haluaisin, että roomalaisilta peritty ajattelutapa haudattaisiin, se joka tiivistyy sanontaan Si vis pacem, para bellum - Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan - Если вы хотите мир, готовьтесь к войне (Jesli vy hotíte mir, gotovtesj k vajné). 

PPS. Viimeisimmän tiedon mukaan Suomen armeijan asepalvelukseen määrätyistä henkilöistä 16 % vapautetaan palvelusta. Tavallisimmat syyt vapautukseen ovat mielenterveydellisiä. Vain 2 % ikäluokasta valitsee siviilipalvelun.