Kuopukseni
laittoi ruokaa, jossa hän käytti tortilla-levyjä otettuaan ne
ensin ulos Santa Maria-yhtiön Super Soft Wrap Tortilla Original Tex
Mex Wrapistä (suomennosyritys: Tosi pehmeä Aito Tortilla Teks Meks
käärö). Käärin omaan tortilla-rullaani salaattia, kananlihaa ja
avokadosta tehtyä kastiketta. Maiskis! Silmäilin tortillalevyjen
muovipussia, jossa oli tuoteseloste eri kielillä. Aloin syötyäni
tarkastella selosteita, sillä minua kiehtoo monikielisten tekstien
vertaaminen etenkin silloin, kun niissä ainakin periaatteessa
pitäisi lukea sama asia.
Nyt kieliä oli
kahdeksan: ruotsi, tanska, norja, suomi, puola, viro, latvia ja
liettua. Tanskalla ja norjalla/bokmålilla oli yhteinen seloste,
koska tanska on lähellä bokmålia. Minua kiinnosti selosteissa vain
yksi kohta, joka koski tortilla-levyjen pakastamista. Siinä suomi
näytti eroavan muista muovipussin kielistä.
Aloitan suomenkielisestä versiosta: "Kuumentamattoman
tuotteen voi pakastaa."
Ruotsiksi asia ilmaistaan näin:"Kan
frysas om den ej varit uppvärmd" ja
tanska-norjaksi näillä sanoin:"Kan
fryses hvis den ikke har vaeret opvarmet". Viro
seuraa pitkälti skandinaavien esimerkkiä:"Võib
külmutada, kui ei ole eelnevalt soojendatud" (Voi pakastaa, jos ei ole
aiemmin lämmitetty). Sikäli kuin saan puolasta ja
balttikielistä selvää, ne käyttävät samantapaista ilmaisukeinoa
kuin edelliset kielet. Ensin latvia:"Var
uzglabāt saldētà veidā, ja nav uzkarsēts"
(Voi säilöä jäädytettynä, jos ei [ole] kuumennettu)", ja
liettua:"Galima
laikyti užśaldžius, jei prieś tai nebuvo śildyta"
(Voi säilöä pakastettuna, jos aiemmin sitä ei-ole
kuumennettu). Lopuksi puolankielinen versio:"Moźno
przechowywać w zamraźalniku, jeśli produkt nie byl wcześniej odgrzewany"
(Voi varastoida pakastimessa, jos tuotetta ei ole kuumennettu
uudelleen aiemmin).
Kaikissa kielissä ollaan yhtä
mieltä siitä, että tuotteen voi pakastaa eli säilöä
pakastimessa jäädytettynä (vrt.
voi pakastaa,
kan frysas, kan fryses, võib külmutada, var
uzglabāt saldētà veidā, galima laikyti užśaldžius, moźno
przechowywać w zamraźalniku).
Tätä mahdollisuutta rajaa kuitenkin tietty ehto. Se ilmaistaan
kaikissa muissa selostekielissä paitsi suomessa ehtolauseella, joka
alkaa jos-konjunktiota
vastaavalla sanalla. Ruotsissa asia puetaan sanoilla om
den ej, tanska-norjassa
hvis
den ikke, virossa
kui
ei ole, latviassa
ja
nav (jos
ei), puolassa jeśli
produkt nie (jos
tuote ei...) ja liettuassa jei...
nebuvo eli
sanatarkasti jos...
ei-ole.
Suomenkielisessä
selosteessa ei käytetä ehtolausetta, vaan sitä vastaava sisältö
ilmaistaan kuumentaa-verbin
infiniittimuodolla kuumentamattoman
(yks. genetiivimuotoinen akkusatiivi),
jonka
merkityksen voi tulkita relatiivilauseella 'jota ei ole kuumennettu'.
Tätä
verbimuotoa
kutsutaan
karitiiviksi;
termi
on peräisin latinasta, jonka careo-verbi
tarkoittaa 'vailla olemista'. Toki muissa kielissä on
vastaavanlaisia muotoja, kuten esimerkiksi ruotsissa, jossa
etuliiteellä o-
ilmaistaan mm. puuttumista (vrt. en
målad
vägg 'maalattu
seinä' – en
omålad
vägg
'maalaamaton
seinä'). Käsillä olevassa tapauksessa muissa kielissä kuin
suomessa on ilmeisesti luontevampaa käyttää ehtolausetta kuin
jotakin muuta ilmaisukeinoa.
Kuumentamattoman-muodolla
on ilmaistu, että kuumentamista ei ole suoritettu ja että tämä
pätee siis aiempaan
asioiden
tilaan. Aiemmuutta sinänsä ei ilmoiteta kuitenkaan suoraan. Näin
on laita suomenkielisen selosteen lisäksi myös ruotsin-,
tanska-norjan- ja latviankielisessä selosteessa. Aiemmuuden
mainitseminen ei sinänsä vaikuta tarpeelliselta, koska lauseissa
käytetään verbien menneen ajan aikamuotoja (esim. ruotsissa ej
varit uppvärmd).
Aiemmuus on ilmaistu aiemmin-adverbia
vastaavalla sanalla virossa (eelnevalt),
liettuassa (prieś)
ja
puolassa (wcześniej).
Nähdäkseni jälkimmäisten kolmen kielen kohdalla kyse on
toisteesta eli redundanssista: tietty asia ilmaistaan useamman kuin
yhden kerran, tässä tapauksessa sekä aikamuodolla että
adverbilla. Redundanssi pidentää ilmaisua, mutta toisaalta se
mielestäni tukee asian ymmärtämistä.
Kyse
on kaupallisesta tekstistä, jonka laatimisessa on otettava huomioon
paljon muitakin seikkoja kuin pelkästään kielellisiä. Tekstin
helppolukuisuus on yksi tällainen seikka: tavaraa ostavan on saatava
selosteesta vaivattomasti selvää. Toisaalta tekstin
pitää tarjota tietoa eli olla informatiivinen ilman että siihen
kuitenkaan olisi ahdettu liikaa asiaa.
Kuumentamaton
tuote on
ytimekäs ilmaus, mutta onko se liian tiivis? Asian olisi toki voinut ilmaista muiden kielten tapaan toisinkin kuten esimerkiksi näin
Tämän
tuotteen voi pakastaa, jos sitä ei ole aiemmin kuumennettu. Tässä muunnelmassa on välilyönnit ja piste mukaan luettuna 10 sanaa ja 65
merkkiä. Se ei olisi pisin selosteteksti, sillä puolankielisessä
on 12 sanaa ja 91 merkkiä, mutta se olisi huomattavasti pitempi kuin
selosteista lyhin eli ruotsinkielinen versio 7 sanoineen ja 36
merkkeineen. Lyhyempi suomenkielinen vaihtoehto alittaa ruotsinkielisen selosteen sanamäärän
4 sanallaan, mutta ylittää sen merkkimäärän 39 merkillään.
Todettakoon lopuksi, että me jätimme kaksi syömättä jäänyttä tortilla-levyä leipähyllylle kuumentamattomina ja pakastamattomina (utan att värma upp eller frysa dem).
Todettakoon lopuksi, että me jätimme kaksi syömättä jäänyttä tortilla-levyä leipähyllylle kuumentamattomina ja pakastamattomina (utan att värma upp eller frysa dem).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit mielihyvin kommentoida blogejani. Du kan gärna lämna kommentarer på mina bloggar. You are welcome to comment on my blogs. Bonvolu, skribu notojn pri miaj blogoj.